Kiviniemen kartanon varhaisimmat tiedot on kirjattu verottajan asiapapereihin 1500-luvulla. Maakirjojen mukaan kartanon pinta-ala on ollut suurimmillaan 800 hehtaaria. Vaikuttaa komealta, mutta pieni kartano tämä on, pinta-alakin on kutistunut 15 hehtaariin. Alkuperäisiä rakennuksia on kolme: päärakennus, emännöitsijän talo ja aitta.

Tarinan mukaan aiemmin pappilana toiminut päärakennus olisi siirretty tälle paikalle 1800-luvun alkupuolella. Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa, sillä talossa on niin sanottu karoliininen pohjakaava. Sellainen oli käytössä Ruotsi-Suomen virkataloissa 1700-luvulla. Talon ulkoasussa näkyy joitakin koristeellisia piirteitä kertaustyylien ajan kunnostamisesta. Korkeat ikkunat on asennettu 1960-luvulla. Meidän kunnostusprojektimme alkoi vuonna 2003 ja jatkuu edelleen.

Pääsivulla oleva sinetti on loviisalaisen kauppias Terikoffin (myös Terechoff, Terichoff) asiapapereista vuodelta 1853. Löysimme vintiltä sammaleristeisiin hautautuneena kellastuneita papereita remonttia tehdessämme. Terikoff omisti kartanon jonkin aikaa 1800-luvun puolivälin jälkeen.

Kuvat vasemmalla
1. Kartanon karoliininen pohja, jossa perusrunkoa on jatkettu vasemmalla olevalla suurella keittiöllä.
2. Kartano on osa Lill-Kuppiksen (nykyään Kiviniemi) kylää. Muutamat rajalinjat ovat pysyneet samoina vuosisatoja.
3. Kartano 1900-luvun alussa. Etualalla oleva koivu kaadettiin pari vuotta sitten myrskytuulien alta pois.

Vuosilukuja

- Historian vanhimmat merkinnät ovat verotustietoja vuodelta 1571.

- 1600-luvulla jonkin aikaa aatelissuvun läänityksenä.

- Toiminut Ruotsin armeijan kornetin virkatilana 1700-luvulla.

- Venäjän vallan aikana yksityinen maatila.

- Loviisalainen kauppias Gavril Terikoff omisti tilan 1800-luvun jälkipuoliskolla.

- 1900-luvun alkupuolella Baumgartnerin suvun omistuksessa laajojen metsien takia.

Verotieto vuodelta 1571 Varallisuudeksi merkitty 39 ennen sotaista markkaa (mm. kaksi lammasta ja kaksi kuparikattilaa).