Osa 8 – Eristäminen

Kaksisataa vuotta vanha aitta oli tarkoitettu varastoksi, joten sen ala-, väli- ja yläpohja olivat eristämättömät. Seinät ovat tuhtia hirttä, mutta niiden väleissä ei ole sammaleita tai rivettä. Muutostyössä aitasta haluttiin ympärivuotiseen käyttöön soveltuva.

Aitan korkeus kasvoi noin metrillä, kun rakennusta korotettiin alhaalta neljällä hirsikerralla (puolet eristeelle, puolet huonekorkeudelle) ja yläpohjaan tuli nykymääräysten mukainen lähes 40 senttimetrin eristekerros. Seinät saatiin lämpimiksi lisäämällä ulkopuolelle kymmenen senttimetriä puukuitueristettä ja jälkiriveämällä hirsien välit sisäpuolelta.

Eristämistä varten seinät koolattiin. Lähempänä runkoa on pystykoolaus, joka oikaisee seinän. Pinnassa on vaakakoolaus, jonka varaan nakuteltiin pystylaudoitus.

Eriste puhalletaan märkänä ristikon lomaan.

Liiman ja veden ansiosta eristeellä voi tehdä jopa ulkokulmat tarkkaan muotoon.

Villan päälle naulattiin tuulensuojalevy:

Selluvillan asentajat puhalsivat samalla käynnillä ala- ja välipohjan eristeet:

Eristettä puhalletaan reilusti yli palkiston. Jaana painelee villoja lattianiskojen tasalle:

Tämän päälle vielä vetoa estävä paperointi ja lankut:

Yläkerran kylpyhuoneen seinissä on koolaus, joiden välit täytettiin puukuitueristeellä. Laatat kiinnitettiin sementtilevyyn, jollainen näkyy oikealla takaseinällä.

Ei niin pientä koloa, ettei sitä voisi – tai pidä – tiivistää. Tässä työnnän eristettä rungon ja karmin väliseen rakoon ennen vuorilistan asentamista.

Vinttihuoneessa on laipiossa paperi paneelin alla. Paperin alapään liimasin kiinni rungon ylimpään hirteen:

Ja vielä varmuuden vuoksi hieman pellavarivettä listan alle:

Maalla-lehdessä jälleen enemmän tekstiä eristämisestä.

Lämmintä syksyä!

Hannu

Osa 7 – Tulisija

Paras mahdollinen tapa asentaa tulisija on perustaa se maahan asti: talon alla on kivipeti, jonka päällä lepäävät uuni, palomuuri ja piippu. Piippuun saa myös ilmanvaihdon poistokanavat.

Aitan pienen pohja-alan, suuren korkeuden  ja seinärakenteiden vuoksi ei ollut mielekästä tehdä tulisijaa muuraamalla, vaan päädyimme asentamaan vain makuuhuoneeseen kamiinan ja kevythormin. Kamiina antaa lämpöä nopeasti ja kevythormille oli helppo puhkaista reikä kattoon.

Kevythormiin on asennettava kamiina, joka ei syökse liian kuumaa savua. Jos käyttää vanhanaikaista kamiinaa, jossa ilma ei kierrä ja jäähdy hieman ennen poistumista, saattaa sytyttää tulipalon.

Yläpohjaan on saatu jo reikä. Aukko on peitetty levyllä, jonka keskellä olevaan ruuviin on kiinnitetty luotilanka.

Alimmaisena on metallilevy, joka toimii lattian suojana ja kamiinan edessä kipinäpeltinä. Uunin päällyslevyn avulla saimme mitattua suojalevyn tarkan paikan.

 

Viimeinen tarkistus: osuuhan hormi sille sahattuun reikään.

Makuu- työ- ja vierashuone valmiina. Tai ehkä karmit pitäisi vielä maalata…

Seuraavassa blogissa eristämisestä.

t. Hannu

Osa 6 – Permanto

Aitan yläkerrassa oli melko siistit 1930-luvun lattialankut, jotka siirrettiin alakerran verstashuoneisiin. Alakerrassa oli huonossa kunnossa olevat 1820-luvun lankut, jotka puolestaan siirrettiin aitan taakse rakennettuun varastoon. Yläkerran vierashuoneeseen ja eteiseen hankittiin uudet lankut.

Alakerran lattian purku. Oven edessä näkyy, kuinka kannatinpalkit ovat suoraan maata vasten – osittain väärän rakennustavan takia, osittain aitan vajoamisen takia.

Samaiset vilja-aitan lattialaudat varaston lattiana aitan takana. Melkoiset raot ja hiirien syömät reiät.

Lattia makasi osittain aitan sisälle jääneen suuren kiven päällä.

Lattian purkamisen jälkeen aitta nostettiin pois paikaltaan. Maa-aines talon alla vaihdettiin, perustukset uusittiin ja ennen aitan nostamista takaisin paikoilleen rakennettiin neljä kerrosta hirsiseinää. Korotuksen ansiosta alapohjaan saatiin eristetila ja huonekorkeutta lisättyä 30 senttimetriä.

Eristeen päälle laitetaan ilmansuluksi paperointi. Koska lattialankut eivät ole pontattuja, olisi ollut todennäköista, että verstahuoneessa lankkujen välistä olisi valunut paljon isoja roskia. Jotta lankkujen ja paperin väli ei täyttyisi röhnästä, laitoin ilmansuluksi puukuitulevyn. Reunassa on paperikaistale, joka kiilataan jalkalistan taakse.

Verstaan lattia valmiina.

Yläkerran lankkujen alla on paperointi. Uudet lankut ovat kooltaan  50×200 mm, ja ne paukutettiin kiinni päältä hakaten.

Jalkalista tehtiin huoneen mittasuhteisiin sopivasta järeästä kakkoskutosesta, jonka etureunasta viistettiin yläjyrsimellä pois pieni pala. Lattialaudat ovat tarkoituksella hieman lyhyet, jotta seinän väliin jää pieni rako tiivisteelle. Suorat lankut ja hieman aaltoilevat hirret eivät menisi aivan tiiviisti toisiaan vasten, joten rakoon saa peremmin sullottua pellavarivettä, joka painaa ilmansulkupaperin tiiviisti seinää vasten.

Permantolankut tarvitsevat myös hieman liikkumavaraa.

Saman huoneen lattian suopakuuraus meneillään.

Seuraavassa blogissa näet huoneen kalustettuna ja kamiinassa tulen.

Lisää perinnerakentamisesta osoitteessa perinnemestari.fi. Vanhan rakennuksen laajentamisesta ja muuttamisesta talvikäyttöön on vinkkejä ja ohjeita Perinnemestarin Kesämökki -kirjassa.

Tekstipainotteisempi tarina aitan muutoksesta on luettavissa Maalla-lehdessä.

Hyvää syksyä!

Hannu

 

Osa 5 – Ikkunat

Aitan kunnostamisessa ikkunoiden asentaminen oli suuri edistysaskel: sisätilat saatiin lämpimiksi. Vanhat sisäänpäin aukeavat ovet muutettiin ulospäin aukeaviksi ikkunaluukuiksi ja sisäpuolelle asennettiin kolmilasiset loft-henkiset ikkunat.

Rakennustyöt alkavat olla loppusuoralla… …mutta pintakäisttelyosastolla on vielä töitä jäljellä:

Ikkunoista tulvii valoa sisään:

Lämpölasi on yhtenä elementtinä:

Porrasnousun ja sen ikkunan esikuva on päärakennuksesta:

Samanlainen poka löytyi pihavarastosta. Alareunaan täytyy vaihtaa uusi puu. Piharakennusten pokilla ei ole useinkaan karmia, vaan poka on kiinnitetty suoraan seinään tai runkopuihin.

Porraskuisti sisältä:

Ikkunoiden asentamisessa on oltava huolellinen, jotta talon rungon ja karmin välistä ei tule vetoa. Uudet karmit ovat lähes 30 senttimetriä syvät, joten niiden ja talon rungon väliin jää pitkä kapea aukko. Olemme työntäneet pitkällä tikulla aukkoon pellavarivettä napakasti. Hyvä eriste on kuohkeaa, joten eristettä ei paukuteta, mutta esimerkiksi lattiaeristeeseen verrattuna eriste saa olla tiukemmin, jotta ilma ei kulje sen läpi helpolla.

Kuten muussakin eristämisessä hyvä lopputulos edellyttää ilmatiiveyttä. Periaatteessa ikkunalistat sisällä ja ulkona sulkevat eristetilan, mutta ilmansulku on paikallaan tässäkin.

Hengittävän ja joustavan ilmansulun saa leikkaamalla pellavakankaasta kapean suikaleen, joka liimataan rungon ja karmin välisen aukon päälle. Kun kangas vielä maalataan pellavaöljymaalilla, on se myös hengittävä. Erityisesti tuulisilla saarilla kalasajat ovat käyttäneet vanhat purjeet tiivistämiseen.

Ilmansulkupaperi ei ole yhtä joustava, mutta silläkin voi varmistaa vedottomuuden. Jaana sanoi, että ei laiteta liimaa, kun mahdollisen huollon yhteydessä paperi repeilee inhottavasti. Kehyslista painaa paperin tiiviisti smyykipuuta vasten.

Aitan sympaattisin ikkuna on yläkerran makuuhuoneessa. Aitan päädyissä oli samanlaiset pienet ikkunat. Kun toiseen päätyyn puhkaistiin ovi,  jäi toinen poka ylimääräiseksi ja se siirrettiin toiselle pokalle pariksi.

Sama ikkuna ulkoa:

Seuraavassa blogissa ja Maalla-lehden artikkelissa käsitellään permantolautoja.

Hyvää remonttikesän jatkoa!

Hannu

Osa 4 – Portaat

Vanhan tavan mukaisesti aitan erillisiin aittahuoneisiin kuljettiin suoraan ulkoa. Alakerran terassilla ja yläkerran luhtitasolla oli kummassakin kaksi ovea.

Muutoksen yhteydessä vanhat ovet jäivät ikkunoiksi ja aitan päätyy tehtiin uusi porraskuisti, jolta puhkaistiin oviaukot aitan päätyyn.

Kuvassa näkyvät uudet korkeat oviaukot. Telineiden varassa aletaan koota puurunkoa.

Kuistin runko on jykevistä 15 x 15 parruista:

Kuisti pysyy paikoillaan painovoiman avulla ja parrut ovat kiinni toisissaan puutapeilla:

Portaat nousevat oikealla välitasolle, josta ne jatkavat vasemmalle ylätasolle.

Reisilankkujen päällä on kolmiomalliset kiilat, joiden päälle askelmat naulataan.

Reisilankut on lovettu keskellä oleviin kaide- ja tukitolppiin:

Alla aitan remonttivaihe tänään, kesäkuun alussa 2018. Päädyssä on porraskuisti ja edessä terassit. Yhteinen ulkoporras vie sekä kuistille että terassille. Terassien välille tulee vielä portaat ja ylös luhtisolan eteen kaide.

Porraskuistista tekstipainotteinen artikkeli Maalla-lehdessä. Seuraava blogi kertoo ikkunoista.

Osa 3 – Hirsirungon kunnostaminen

Perustusten tekemisen jälkeen alkoi aitan uudelleenrakentaminen. Kyse oli tosiaankin uuden rakennuksen pystyttämiseen verrattavasta hankkeesta, jolle hankittiin rakennuslupa. Kun kylmä varastotila muuttuu lämmitettäväksi työtilaksi, rakennusvalvonta haluaa tarkistaa suunnitelmat ja U-arvolaskelmat, varmistaa palopoistumistiet jne.

Aittaa korotettiin alhaalta noin puoli metriä, jotta alapohjaan saatiin lämpöeristeitä ja huonetilaan hieman lisää korkeutta. Ensimmäiset korotushirret ovat paikoillaan ja seuraavaa valitaan:

Tähän se tulisi:

Hirsitaloa rakennettaessa hirret varataan eli niiden alapuolelle tehdään kovera ura. Varauksen ansiosta hirsi asettuu tasaisesti alemman hirren päälle. Kierrätetyissä hirsissä ura on valmiina, mutta tässä tarvitaan pientä hienosäätöä:

Hirren päähän tehdään salvos, jotta hirret limittyvät kulmissa toistensa sisään.

Mittauksen jälkeen sahaus:

Ylempi hirsi lukitaan alempaan puutapeilla. Jos liitos on monimutkaisempi, se lukitsee itse itsensä ilman tappia.

Tappeja on hirsissä reilun metrin välein.

Jokaisen hirsikerroksen, varvin, välillä on eristettä. Aikoinaan käytettiin sammalta, nykyään pellavanauhaa. Tämä on korotusosan tasaiseksi jätetetty ylin hirsi, jonka päälle aitta nostetaan:

Aitta palaamassa omalle paikalleen:

Ja millilleen paikoilleen:

Aitan alempi korotusosa tehtiin kokonaan kierrätyshirsistä. Ylemmän kerroksen päälle tuli yksi korottava hirsivarvi, joka tehtiin uusista, mutta pari vuotta kuivuneista hirsistä. Uudet hirret varattiin moottorisahalla:

Hirret nostettiin ylös kaivinkoneen avustuksella:

Yläkerran muodonmuutos. Ylhäällä vasemmalla oleva huone ennen kunnostamisen aloittamista ja huoneen pientä korottamista:

Ei täällä vieläkään ole valmista. Tilanne muutama viikko sitten, kun otin kuvaa Maalla-lehden artikkelia varten.

Seuraavassa Maalla-lehden artikkelissa ja postauksessa kuvia ja tarinoita aitan eri portaista.

Osa 2 – Tukeva perustus

Kun aitta oli nostettu itsensä viereen, alkoi sen alla olevan pettävän maa-aineksen vaihtaminen. Työn piti olla helppoa, mutta tietenkin kaivinkoneen kauha napsahti heti jättimäiseen kiveen:

Suurin kivi onneksi halkesi ja se saatiin siirrettyä pois kuopasta. Pienempiä kiviä ajettiin pois kuorma-autolla muutama kuorma.

Kuoppa täytettiin routimattomalla murskeella, jota ajettiin parimetriseen monttuun kuormakaupalla:

Jotta maa ei painu, täytyy murske tiiviistää. Mursketta levitettiin reilun kymmenen senttimetrin kerros kerrallaan, jotta tärylätkän paino sai sen tiiviiksi.

Hiekkapatjan on oltava suorassa talon alla. Tässä tehdään hienosäätöä potkimalla:

Routa keikuttaa rakennuksia, kun maassa oleva vesi jäätyy ja laajenee. Aitan alle vakautta saatiin sekä routimattoman murskeen että routaeristeen avulla. Paksun eristeen alla maa ei jäädy.

Kivijalkakivien painon jakavat anturalaatikot valettiin eristelevyjen päälle. Valun sisällä on harjateräsverkko:

Anturalaatan paksuus on noin 20 cm.

Aittaan haluttiin palauttaa sen alkuperäiset kivijalkakivet. Hieman muuttuneen rakenteen ja uuden kuistin takia kiviä tarvittiin muutama enemmän. Ajatus oli ajaa rälläkällä pitkään kiveen katkaisulinjat ja kiilata osat irti toisistaan vanhoilla kirveen terillä.

No, eihän se onnistunut. Urat kuitenkin toimivat katkaisulinjoina, kun kaivinkonekuski pudotti kiven toisen kiven päälle:

Kivet palasivat vanhoille paikoilleen.

Kivet saatiin oikeille kohdille jättimäisen lautamaskin avulla. Aitan pohja ei ollut puhdas suorakaide, joten pelkän mittanauhan avulla ei saanut oikeita mittoja.

Aittaan tulee myös vesi- ja viemäri. Putket kulkevat eristeen alla.

Kivien päälle salvottiin viisi kerrosta hirsiä, jotta alapohjaan saatiin eristettä ja huonekorkeutta lisää. Tästä lisää kuukauden kuluttua.

Voit seurata aittaprojektin etenemistä myös Maalla-lehdessä. Artikkelisarjassa pohditaan tarkemmin eri ratkaisujen taustoja; blogi on kuvakertomus.

Osa 1 – Vanha aitta uusiksi

Tästä lähdettiin. Takavasen kulma oli laho ja etuoikea kulma upposi maahan. Kaiteen pienat putoilivat ja kattokin oli vähän niin ja näin. Alakerrassa huonekorkeutta oli sen verran, että pään löi sekä oveen, että välipohjan kannatinpalkkeihin.

Ei kovin houkutteleva makuuhuone:

Kun meiltä samalla puuttui verstastila, aloimme muokata aittaa. Työ alkoi purkamisella:

Vaaleat hirret ovat korotusosa sadan vuoden takaa. Sillon on purettu yläosa, lisätty väliin uusia hirsiä ja koottu vanha yläosa takaisin paikoilleen. Koska aitta on tuolloin vuorattu pystyrimalaudoituksella, on uusi hirsi jäänyt puun väriseksi:

Oletamme, että aitan hirret on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1827. Aitta on korotettu kaksikerroksiseksi vuonna 1937. Ajattelimme, että vuonna 2017 olisi saatu meidän remontti valmiiksi, mutta ei ehditty.

Kun vesikatto, alapohja ja osa julkisivusta oli purettu, aitta nostettiin viereensä. Nosto tehtiin neljällä liinalla. Painoa aitalla oli himpun alle 10 000 kiloa.

Siirto oli kymmenkunta metriä. Aitta jäi päärakennuksen viereen noin kuukaudeksi. Sillä aikaa vaihdoimme savimaan soraksi  ja vedimme aittaan vesi- sekä viemäriputket.

Montun kaivamisesta ja perustuksista lisää kuukauden kuluttua.

Hannu