Osa 8 – Eristäminen

Kaksisataa vuotta vanha aitta oli tarkoitettu varastoksi, joten sen ala-, väli- ja yläpohja olivat eristämättömät. Seinät ovat tuhtia hirttä, mutta niiden väleissä ei ole sammaleita tai rivettä. Muutostyössä aitasta haluttiin ympärivuotiseen käyttöön soveltuva.

Aitan korkeus kasvoi noin metrillä, kun rakennusta korotettiin alhaalta neljällä hirsikerralla (puolet eristeelle, puolet huonekorkeudelle) ja yläpohjaan tuli nykymääräysten mukainen lähes 40 senttimetrin eristekerros. Seinät saatiin lämpimiksi lisäämällä ulkopuolelle kymmenen senttimetriä puukuitueristettä ja jälkiriveämällä hirsien välit sisäpuolelta.

Eristämistä varten seinät koolattiin. Lähempänä runkoa on pystykoolaus, joka oikaisee seinän. Pinnassa on vaakakoolaus, jonka varaan nakuteltiin pystylaudoitus.

Eriste puhalletaan märkänä ristikon lomaan.

Liiman ja veden ansiosta eristeellä voi tehdä jopa ulkokulmat tarkkaan muotoon.

Villan päälle naulattiin tuulensuojalevy:

Selluvillan asentajat puhalsivat samalla käynnillä ala- ja välipohjan eristeet:

Eristettä puhalletaan reilusti yli palkiston. Jaana painelee villoja lattianiskojen tasalle:

Tämän päälle vielä vetoa estävä paperointi ja lankut:

Yläkerran kylpyhuoneen seinissä on koolaus, joiden välit täytettiin puukuitueristeellä. Laatat kiinnitettiin sementtilevyyn, jollainen näkyy oikealla takaseinällä.

Ei niin pientä koloa, ettei sitä voisi – tai pidä – tiivistää. Tässä työnnän eristettä rungon ja karmin väliseen rakoon ennen vuorilistan asentamista.

Vinttihuoneessa on laipiossa paperi paneelin alla. Paperin alapään liimasin kiinni rungon ylimpään hirteen:

Ja vielä varmuuden vuoksi hieman pellavarivettä listan alle:

Maalla-lehdessä jälleen enemmän tekstiä eristämisestä.

Lämmintä syksyä!

Hannu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *